13.11.2016

Roskattomana Suomessa

#maailmantuska
Olen miettinyt useaan otteeseen, millä tavalla zero waste-liikettä pitäisi soveltaa Suomen olosuhteissa ja omassa elämässäni. Useimmat zero waste uranuurtajat asuvat Yhdysvalloissa, minkä johdosta heidän ohjeitaan ei meillä voi/kannata suoraan ottaa käyttöön. Esimerkiksi kompostin perustaminen jääkaappiin tuntuu hieman hassulta paikassa, jossa biojätteet useimmiten kerätään tai vaihtoehtona on ostaa oma kompostori takapihalle.

Tutkiessani Suomen ja Yhdysvaltojen kierrätysastetta huomasin, että molemmissa maissa olisi paljon petrattavaa. The Economicsin mukaan Yhdysvalloissa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noin 34 prosentin luokkaa ja Suomessa  noin 32 prosenttia (1. & 2.). Yhdysvalloissa tuotetusta yhdyskuntajätteestä 54,2 % päätyi kaatopaikalle vuonna 2010 (3.) ja Suomessa luku oli vuonna 2003 60 % ja vuonna 2013 25 % (2.). Ei hyvin mene siis, vaikka Suomessa pyritään vähentämään kaatopaikoille kuskaamista korvaamalla se jätteenpolttolaitoksilla. Loppujen lopuksi jätteenpolttaminen tuottaa toki energiaa, mutta jätteen määrän jatkaessa kasvua haihtuu ongelma vain savuna ilmaan. En löytänyt tietoa Yhdysvaltojen tilanteesta koskien kaatopaikkojen korvaamista jätteenpolttolaitoksilla, mutta luvut osoittavat, että zero waste-liikkeelle on tarvetta. Ennen siirtymistä täydelliseen roskattomuuteen, olisi kuitenkin tärkeintä nostaa yleinen kierrätystaso korkealle. Ei paljon auta viedä mandariininkuoria bioastiaan jos taloyhtiön muut asukkaat kippaavat roskansa sinne muovikassissa. 

Olen useaan otteeseen miettinyt muovin välttelyä, se kun on ytimessä zero waste-liikkeessä.  Toki tiedän muovin ongelmat, mutta kuten aiemmin olen kirjoittanut, tällä hetkellä HSY kerää muovia pk-seudulla uudelleenkäytettäviksi (4.). Näin ollen en koe muoviroskaa niin pahana asiana kuin sekajätettä. Ennemminkin pyrkisin välttämään sekajätteeksi luokiteltavia roskia ja toki myös muovia aina kun mahdollista. Aloittaa voi muun muassa jättämällä pillin pois juomasta ja järjestämällä juhlat ilman kertakäyttöastioita.

Vesipullojen ostamista kritisoidaan usein ja ymmärrän pointin täysin; paikoissa joissa pulloja ei kierrätetä on kaatopaikalle tai meriin joutuva muovijätteen määrä valtava ja Suomen olosuhteissa, joissa kraanasta saa täydellistä janonsammutinta olisi typerää ostaa vettä kaupasta. Yhdysvalloissa pullojen kierrätysaste oli vuonna 2015 vain noin 30% (5.), joten kehottaminen siirtymään uudelleen käytettävään vesipulloon on järkevää. Itselläni ja monella muulla kulkee nykyään mukana kassissa kestävä vesipullo, mutta en koe, että täällä pullonpalautusjärjestelmän ihmemaassa, vesipullon ostaminen on niin paha asia. Suomessa pullojen kierrätysaste on yli 90% ja esimerkiksi palautetut tölkit voidaan käyttää uudelleen ja ruskeat perinteiset olutpullot käytetään uudelleen keskimäärin 33 kertaa, minkä jälkeen ne hyödynnetään kierrätyslasina (7.)

Tärkeä osa zero waste-liikettä on ruoka-ainesten ostaminen irtotuotteina eli bulkkina. Trash is for Tossers blogissa Lauren Singer ostaa tuotteensa toreilta ja erityisistä irtotuotteiden myyntiin erikoistuneista liikkeistä (8. & 9.). Harmi vaan ettei meillä ole kunnollista torikulttuuria, paitsi Turussa, jonka toria muistelen kaivaten. HeVi-tuotteita pystyy onneksi ostamaan ilman muovipusseja tavallisista supermarketeista, mutta kaurahiutaleiden ja papujen yms. kohdalla on mentävä erikoisliikkeisiin kuten Punnitse & Säästä:än ja Ruohonjuureen. En tiedä Yhdysvaltojen irtotuotteiden hintatasosta, mutta Suomen hinnoilla tulee halvemmaksi ostaa pakattu tuote, mikä on tietenkin ihan typerää. Kannustan irtotuotteiden ostamiseen erikoiskaupoista, mutta tällä hetkellä oma lompakkoni ei sitä salli. Näin ollen lähestyn bulkkina ostamista niistä näkökulmista kuin se on minulle mahdollista. Lisäksi suurimman osan ihmisistä käydessä prismoissa ja cittareissa, olisi muutoksen tapahduttava niiden suunnalta. Uskon, että jos irtomyynnin markkinaosuutta halutaan kasvattaa, on muutoksen tultava ylhäältä päin tässä tapauksessa. 

Kaiken kaikkiaan zero waste-liikeen noudattaminen on periaatteessa melko vaivatonta Suomessa. Omalla kohdallani akilleen kantapääksi koituvat tällä hetkellä raha ja muovi; jos olisi enemmän rahaa ostaisin irtotuotteita, mutta nyt pyrin vain parhaani mukaan valitsemaan kierrätettäviä pakkausmateriaaleja muovia vältellen, ja ehkä joku päivä pystyn elämään ilman rahkatuotteita (maidosta tehtyjä tai kasvipohjaisia, sillä molemmat tulevat muovipakkauksissa) ja juustoa. Sillä samaan aikaan kun haluan pelastaa maailman, mietin myös, että minulla on vain yksi elämä enkä halua kieltää itseltäni kaikkea. Näin ollen hedonismi ja maailmanpelastus käyvät sisälläni omaa taisteluaan. Olisi myös helppoa kyynistyä; mitä millään on väliä, kun oma panokseni on minimaalinen verrattuna isompaan mittakaavaan. Ylläolevan roskakuvan ottaessani podin pienoista maailmantuskaa, mutta haluan ajatella, että jonkun on näytettävä mallia. Samanaikaisesti pienten purojen muodostaessa suuria virtoja, tarvitaan ylemmän tason toimia. Vaikka kierrättäminen olisi mahdollista, niin kaikkia ei vain kiinnosta ja se on fakta. Näin ollen, panokset olisi suunnattava niihin, joita ei vielä kiinnosta. Kiertotalous tekee tuloaan ja koen, että zero waste-liike on yksi sen sanansaattajista. Mutta sen sijaan, että hehkutetaan roskattomuutta, on mielestäni tärkeämpää ohjeistaa miettimään kulutustottumuksia ja kierrättämistä, koska vasta pohjan ollessa kunnossa on mahdollista kiinnostua roskien totaalisesta karsinnasta. 



Lähteet / References: 
  1. The Economist, In the Bin:  http://www.economist.com/blogs/democracyinamerica/2015/04/recycling-america
  2.  Noin neljännes yhdyskuntajätteestä päätyy enää kaatopaikalle:  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Luonnonvarat/Noin_neljannes_yhdyskuntajatteesta_paaty(27828)
  3.  Municipal Solid Waste Generation, Recycling, and Disposal in the United States: Facts and Figures for 2010:  https://archive.epa.gov/epawaste/nonhaz/municipal/web/pdf/msw_2010_rev_factsheet.pdf
  4. Muovipakkaukset https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi/Sivut/default.aspx
  5.  Gross recycling rate of bottles in the U.S. from 2000 to 2015: https://www.statista.com/statistics/207614/total-us-bottles-collected-since-2000/
  6.  Suomalainen palauttaa juomapakkaukset yli 90 prosenttisesti -palautusaste maailman korkein: https://bitly.fi/miHH1
  7.  Eri juomapakkaustyypit: http://www.palpa.fi/juomapakkausten-kierratys/eri-juomapakkaustyypit/
  8.  How to Shop at the Farmers Market Without Producing Waste: http://www.trashisfortossers.com/2016/09/how-to-shop-at-farmers-market-without.html
  9.  Zero Waste Food Shopping: http://www.trashisfortossers.com/2013/08/zero-waste-food-shopping.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti