2.11.2016

Kierrätyksen a b c

Kierrätys ja roskien lajittelu on helppoa, kun pääsee ensimmäisen vaiheen eli opettelun ja roskienkeräyspisteen järjestämisen yli. Sen jälkeen banaaninkuorien heittäminen bioroskikseen sujuu rutiinilla. Kirjoittaessani tätä löysin itseni selaamasta Finlexin sivuilta jätelakia, mutta jätän sen siteeramisen toiseen kertaan ja keskityn tässä postauksessa kierrättämisen perusteisiin. 

Jonkin verran faktoja haluan heittää mukaan, sillä löysin mielenkiintoisen Valtioneuvoston raportin Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030. Raportissa kerrotaan suomalaisten tuottaneen  2000-luvun ajan noin 500 kg jätettä/asukas, mikä on on vähemmän kuin keskimääräisesti EU-alueella, mutta silti melko paljon verrattuna vähiten jätettä tuottaneisiin virolaisiin, joiden jätemäärät olivat 298 kg/asukas. Raportissa todetaan, että jätemäärät seuraavat yleensä talouden kehitystä ja raportin tekijät ennustivat jätemäärien kasvavan talouskasvun mukana, mutta oletettavissa on irtikytkentää talouskasvusta eli jätemäärät eivät kasva yhtä nopeasti kuin talousakasvu. Raportin ennusteen mukaan yhdyskuntajätteen määrä olisi Suomessa vuonna 2020 2,8 Milj. tonnia ja vuonna 2030 3,0 Milj. tonnia, kun vuonna 2012 määrä oli 2,74 Milj. tonnia. Tavoitteena onkin saada jätemäärät laskuun ja kehittää nykyisiä kierrätysjärjestelmiä. Esimerkiksi jätemuovin määrän lisääntyminen vaatii muovien kierrätyspisteiden lisäämistä. 

Jotta kierrättäminen tehostuu, voi tavallinen kaduntallaajakin kantaa kortensa kekoon kierrättämällä roskat oikein. Aluksi on tarpeen opetella, mikä roska menee mihinkin keräysastiaan ja millaiset kierrätysmahdollisuudet omassa taloyhtiössä on. Lisäksi koko Suomen kattavasta Jätelaitosyhdistyksen ylläpitämästä  Kierrätys.info -kartasta voi hakea kierrätyspisteet niin paristoille kuin paperille. Paikkakuntakohtaisesti kierrätyksestä vastaa esimerkiksi Pirkanmaalla Pirkanmaan Jätehuolto, Varsinais-Suomessa Lounais-Suomen Jätehuolto ja pk-seudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Näiden toimijoiden sivuilla on usein tarjoilla yksityiskohtaista tietoa roskien keräyksestä ja lajittelusta. Esim. HSY:n sivuilta löytyy kätevä Jäteopas, josta näkee mihin roskikseen vaikkapa tarrat kuuluvat. Saman oppaan saa myös ladattua puhelimeen. 

Itseäni on hämmentänyt muovijäte, sekajäte ja ongelmajäte, sillä en ole oikein ollut varma millainen niiden loppukäyttö on. Jos joku on ollut yhtä ulapalla, niin onneksi googlettelu tarjosi ratkaisun HSY:n sivujen muodossa. Vuoden 2016 keväästä lähtien HSY on aloittanut pk-seudulla muovijätteen keräämisen kotitalouksista, tarkoituksena hyödyntää muovipakkaukset uudelleen uusien tuotteiden raaka-aineena. Tätä ennen muovi käytettiin energiantuotantoon. Kokeilu kestää vuoden 2017 syksyyn ja jos kerätty materiaali on ollut oikeanlaista, keräämistä jatketaan. Sekajätteeseen kuuluu melkein kaikki sellainen roska, jota ei voi kierrättää tai kompostoida. Pk-seudulla sekajäte kuljetetaan Vantaan Energian jätevoimalaan, missä siitä valmistuu energiaa ja lämpöä, ei siis kaatopaikalle kuten ehkä kuvittelin. Sekajätteen ulkopuolelle jää vaarallinen jäte eli ongelmajäte, johon kuuluu mm. energiansäästölamput (hehkulamput kuuluvat sekajätteeseen!), lääkkeet ja painepakkaukset. Nuo pitää toimittaa erilliseen keräyspisteeseen, jonka löytää vaikka tuolta Kierrätys.info-sivuilta.

Sen jälkeen kun on opetellut kierrätystä, päästään itse asiaan eli roskien lajitteluun. On ehkä tarpeen käydä roskakatoksessa katsomassa, mitä sinne voi viedä. Sitten voikin järjestää roskakaappinsa kerättävien asioiden mukaan. Mitä olen huomannut, niin vanhemmissa taloissa yleensä tiskiallaskaappiin sijoitettuja roska-astioita on  aivan liian vähän! Ilmeisesti aiemmin on menty ajatuksella, että kerätään sekajäte ja paperi. Mutta nykyään kun kaappiin pitäisi mahtua bio, muovi, seka, kartonki, lasi, metalli ja paperi sekä kaatopaikkajäte niin kaaoshan siinä syntyy! 

Tuon vuoksi meillä paperi kerätään erikseen eteisessä olevaan koriin ja muut koitetaan mahduttaa kaappiin. Tietenkin pienessä tilassa on se hyvä puoli, että roskat tulee vietyä pois tarpeeksi usein. Alla olevassa kuvassa kaappikaaos näkyy koko komeudessaan. Vasemmalla on keräysastiat biolle ja muoville sekä bion vieressä sekajätteelle pikkupussi. Sitten löytyy paperikassi kartongille ja pahville. Korissa on muovipussissa patterit ym. ongelmajätteet ja lasinkeräykseen menevä purkki. Punaiseen muovikassin kerätään metalli. Ei ehkä kaikista organisoiduinta, mutta tarpeeksi toimivaa. 


Lisäksi paperille on kierrätyskassi eteisessä.


Ja pullonkeräykseen menevät pullot kerätään eteiseen myös. Kiitos ystävälleni melko uhkaavasta kangaskassista...


Näillä ohjeilla pitäisi päästä kierrätyksessä alkuun. Mielestäni sitä helpompaa roskien lajittelu on, mitä vähemmän siihen tarvitsee käyttää aikaa. Siksi aluksi kannattaa panostaa itselle parhaiten toimivan roskankeräysjärjestelmän kehittämiseen. Meillä lasinkeräykseen ei ole varattu isoa tilaa, koska lasinkeräykseen meneviä asioita tulee harvoin. Toisaalta kartonkiroskaa muodostuu paljon, jolloin sille on varattu iso keräyskassi.

Ongelma jota olen miettinyt koskee sekajätteen ja muovin keräystä: jos ei halua ostaa muovipusseja niin kuinka nuo saa kerättyä. Tähän asti olen ostanut kaupasta ison rullan roskispusseja, mutta koitan löytää tähän ratkaisun tulevaisuudessa. Muutenkin jo näiden kahden päivän aikana olen kironnut kuinka kaikkialla on muovia, jota en ole pystynyt välttämään. Ennustankin muovinkeräysastiamme tulvivan aikaisemmin kuin uskoinkaan.

Recycling - easy as a b c. 

1 kommentti:

  1. Kierrätys kuuluu mielestäni kansalaisvelvollisuuksiin. Toteuttamiseen on vaikka mitä vaihtoehtoja. Hyvä postaus, jonka linkitän omaan blogiini. Terveisin Koti meidän

    VastaaPoista