22.10.2016

"Laitetaanko pieneen pussiin?" - muovipusseista ja kuinka tehdä hedelmäpussi itse


Mandariinikausi on parhaimmillaan ja mitä useimmin nuo etelän herkut kannetaan kotiin pienessä muovipussissa, eikö vain? Kaupoissa on saatavilla myös biohajoavia- ja paperipusseja, mutta kaikista parhain vaihtoehto on kestopussi! Varsinkin jos se on tehty kierrätysmateriaaleista!

Postauksen lopusta löytyy ohje tee-se-itse pussiin, mutta alkuun hieman tietoa:

Koska numerofakta on kätevää, kerrottakoon, että keskimääräisesti eurooppalaiset käyttävät 500 muovipussia vuodessa per hlö. Eli enemmän kuin yhden kassin päivässä! Ja kun pussin jättää maahan, kestää sen hajoaminen 100-500 vuotta. 

Asiaan on kuitenkin tulossa muutos, sillä EU on antanut direktiivin, jolla pyritään vähentämään muovikassien kulutusta. Käytännössä se tarkoittaa, että vähentämistavoitteeksi tulee 90 pussia/asukas/vuonna 2019 ja 40 pussia/asukas/vuonna 2025 ja vuodesta 2019 alkaen muovipussien on oltava maksullisia. Se kuinka nämä tavoitteet saavutetaan, on jäsenmaiden itse keksittävä. On hyvä huomata, että hedelmäpussit jäävät tämän asetuksen ulkopuolelle, jos niiden käyttö on perusteltua mm. hygieniasyistä, mikä on melko tyhmää.

Pikkupussien ongelmana on se, että ne valmistetaan fossiilisista raaka-aineista eivätkä ne ole kestäviä. Kolmanneksi ne roskaavat helposti. Tämän huomasin etenkin Perun Iquitoksessa, jossa kadunvarret olivat täynnä pieniä muovipusseja, sillä yksittäiset avokadotkin pakattiin pussiin. Muovipussien suurimmat ympäristöhaitat näkyvät merissä, joissa 50-80% jätteestä koostuu muovista.

Biohajoaviin pusseihin liittyy myös ongelmia. Sillä vaikka biohajoavuudella tarkoitetaan tuotteen hajoamista, on käytännössä tilanne se, että osa tuotteista hajoaa vain mekaanisesti eli aina vain pienemmiksi partikkeleiksi. Pussien raaka-aineena saattaa myös olla fossiilisia raaka-aineita. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei aina tiedetä kauanko hajoaminen kestää ja millaisissa olosuhteissa se tapahtuu tehokkaimmin. Jotta asiasta saadaan tehtyä vielä hämmentävämpää, ei biohajoava tarkoita samaa kuin kompostoituva ja sekajätteeseen heitettynä biohajoava pussi on haitallinen.

Paperikassin hyvänä puolena on sen maatuvuus ja uusiutuvat raaka-aineet, mutta verrattuna muoviin ja biohajoavaan muoviin tarvitaan sen tuottamiseen enemmän energiaa ja vettä.

Näin ollen onkin fiksuinta napata käyttöön kestopussi!

Tässä tuleekin ohjeet hedelmäpussiin, joka onnistuu tälläiseltä vinoon ompelijaltakin.

  • Materiaaleiksi tarvitset ohutta kangasta kuten valoverhoa tai moskiittoverkkoa, nyöriä ja ompelutarvikkeet. Itse ostin kankaan Fidalta huimaan 1,50e hintaan. Nyörin olin hankkinut jo aiemmin ja kaapista löytyi ompelukone ja muut tarvikkeet.


  • Mieti kuinka ison hedelmäpussin tarvitset ja leikkaa sopivan kokoinen pala kangasta. En käyttänyt itse mittaa, koska ei se oo niin justiinsa. Muista saumanvarat!
  • Taita pussinsuu kaksinkerroin ja ompele nyörille kuja. Helpointa on kääntää kangas nyörin päälle, jolloin nyöriä ei tarvitse pujoittaa myöhemmin. Nyörin pituuden voi arvioida pussinsuun koon mukaan. 
  • Ompele pussi reunoista kiinni, muista stopata ennen nyörikujaa. 

  • Käännä pussi ympäri ja valmista tuli! Jos mietityttää mihin punnitustarran voi laittaa, niin taittamalla sen kaksinkerroin nyörin päälle on helppoa sulkea pussi!


Nyt vaan sitten klementiiniostoksille!

Ja jos itse tekeminen ei onnistu niin ei hätää, esimerkiksi SPR myy kestopusseja!

Lähteinä:
https://kassi-info.fi/
Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/64978/YMra_11_2016.pdf?sequence=1
http://www.plasticbagfreeday.org/

Plastic bags aren't good for the environment. Therefore I made reusable fruit bags from recycled materials!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti